Psykiatri Hasse Karlssonin mukaan nykypäivän oppimiskulttuuri ja -ympäristöt eivät usein ole luovuuden kannalta otollisimpia.
”Voimakas stressi, kilpailutilanne, valintojen rajaaminen ja valvonnan lisääminen ovat tehokkaimpia keinoja luovuuden tappamisessa. Luovuuden kannalta paras olisi oppimisympäristö, joka rohkaisee kyseenalaistamaan, tukee vapautta yhdistellä eri asioita ja jossa vallitsee positiivinen tunneilmapiiri. Luovaa työtä tekeville kiireetön ja rauhallinen ympäristö on välttämätön.”
Oppiminen myös emotionaalinen prosessi
Karlsson kumosi esityksessään myytin, jonka mukaan luova ajattelu olisi rajoittunut aivoissa vain tiettyihin osiin tai vain toiselle aivopuoliskolle. Luovuus on pikemminkin koko aivojen tila, ja siihen tarvitaan monia eri mekanismeja.
”Kaiken oppimisen taustalla on aivojen muovautuvuus eli plastisiteetti, minkä takia aivoissa tapahtuu kokemusten seurauksena paljon muutoksia vielä aikuisiälläkin.”
”Tutkimusten mukaan tunnetilat vaikuttavat muistamiseen monilla eri mekanismeilla, kuten motivaation, tarkkaavaisuuden ja havaintojen kautta. Esimerkiksi opiskeluajoilta parhaiten muistetaan usein juuri ne tilanteet, joihin on liittynyt voimakkaita tunteita.”
Positiivisten tunnetilojen synnyttäminen tärkeää
Negatiivisten tunteiden, kuten pelon ja nöyryytyksen sijaan opetuksessa pitäisi Karlssonin mukaan pyrkiä synnyttämään positiivisia tunnetiloja, sillä ne luovat sisäistä motivaatiota ja parantavat oppimista. Negatiivisten tunteiden vallassa opiskelu huonontaa oppimisen laatua ja estää luovuuden syntymistä.
”Luovuuden edellytyksenä on, että sisäistä motivaatiota ruokitaan. Pelkoreaktiot ja negatiiviset tunnetilat koodautuvat aivoissa herkimmin amygdalaan, mikä voi pidemmän päälle hidastaa muuta oppimista. Negatiivinen kokemus aiheuttaa kyllä voimakkaan muistikuvan, mutta kuva on stabiili ja muuttumaton, eikä ihminen voi prosessoida sitä. Jos muistamistilanne on hyvin stressaava, muistijärjestelmä toimii myös huonommin.”
Luovuus laskussa?
Luovuus nähdään nykyisin esimerkiksi EU:ssa tärkeänä tekijänä kilpailukyvyn lisäämisessä. Paradoksaalista Karlssonin mukaan on kuitenkin se, että tehdyissä tutkimuksissa pienten lasten luovuuden määrän on itse asiassa ensimmäistä kertaa historiassa osoitettu vähentyneen viime vuosien aikana.
”Syynä on pidetty esimerkiksi lasten lisääntynyttä viihde-elektroniikan käyttöä. Teknologisen kehityksen edetessä ihmisen tarvitsee entistä vähemmän itse tietää, miten asiat toimivat. Tämä näkökohta olisi hyvä pitää esillä myös luovuudesta puhuttaessa”, Karlsson totesi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti