 |
| Reetta Koski Kuva: Jani Toom |
Laulua ja leikkiä vai syväsuuntautuneempaa oppimista?
"Mehän vain keskustelimme eri näkökulmista aiheesta"
"Ei kai mitään laulua tai leikkiä!"
"Kouluttaja ei kouluttanut vaan mielikuvittelimme todellista tilannetta."
Oppija ei aina itse tunnista oppivansa ellei hän osallistu gurun pitämälle asiantuntijaluennolle. Aktivoivista menetelmistä tulleista kommenteista pääosa on kuitenkin poikkeuksetta positiivisia!
Mikä ihmeen aktivoiva / osallistava menetelmä?
Osallistavat menetelmät tarkoittavat työkaluja tai harjoituksia, joilla ohjataan keskustelu- tai suunnittelutilannetta. Osallistavilla menetelmillä voidaan antaa osallistujille mahdollisuus ilmaisuun muutenkin kuin perinteisesti puheenvuoroilla. Menetelmä voi olla yksinkertaisimmillaan vaan pieni viritetty tauko kokouksessa, jolloin osallistuja ikään kuin irtautuu normatiivisista odotuksista ja käsittelee aihetta vapaammin.
Leikkimielisyys ja vapaasti yhdessä toimiminen ovatkin juuri niitä tapoja, joilla uusia ideoita ja oivalluksia syntyy. Seminaarien parhaaksi anniksi mainitaan usein cocktail-tilaisuudessa syntyneet keskustelut, jossa ajatukset rikastuvat iloisessa ilmapiirissä eri asiantuntijoiden kohdatessa ja tuodessa mukaan oman kokemusmaailmansa. Tällaista dialogia voidaan saavuttaa menetelmien avulla.
Mikään osallistava tai aktivoiva menetelmä ei ole koskaan itsetarkoitus vaan työväline. Eihän kukaan kulje porakone kädessä ja mieti, mitä sillä voisi tehdä. Porakone kaivetaan esille, kun tarvitsee porata reikä.
Mutta milloin menetelmä otetaan käyttöön ja mitä sillä oikein saavutetaan?
Yhteisöllisestä oppimisesta, jaetusta asiantuntijuudesta ja parviälystä on puhuttu jo pitkään. Näiden käsitteiden alle sopii seuraavaksi esittelemäni neljä kohtaa, miksi suosittelen aktivoimaan ja osallistamaan menetelmien avulla:
Aktivointi
Ihmisen mieli vaeltelee keskimäärin 48 % ajasta (Tiede-lehti 1/2011) ja monet tutkimukset esittävät, että ihminen jaksaa kuunnella puhetta keskimäärin seitsemän minuuttia kerrallaan. Jotta kuulijan oma vaelteleva mieli ei ottaisi kokonaan valtaa oppimistilanteessa tarvitaan aktivoivaa toimintaa, jossa uudet asiat yhdistyvät vanhoihin muistijälkiin.
Ryhmäytyminen
Yhdessä nauraminen ja mokaaminen lisäävät ryhmän jäsenten välistä luottamusta. Luottamuksellinen ilmapiiri on avoin oivaltavalle ja kriittiselle dialogille, mikä on tie syväsuuntautuneeseen oppimiseen.
Älyllinen autonomia
Älyllisen autonomian tukeminen antaa osallistujille kontrollin tunnetta. Älyllistä autonomiaa koetaan erityisesti tilanteissa, joissa osallistuja pääsee hyödyntämään aikaisempia kokemuksiaan. Yhteistyön tulee olla selkeää ja sujuvaa, jotta ryhmässä toimiminen ei tuo ylimääräistä kuormitusta esim. epäselvien normien tai roolien muodossa.
Energiatason kohotus
Oppimisen esteet ovat usein yksinkertaisia ja yksi tyypillinen syy on oikean vireystilan puutuminen. Menetelmällä voidaan virittää tunnelmaa uudestaan ja saadaan osallistujien energiat kohdilleen. Pähkinä tai pieni ideakävely ulkona vilkastuttaa verenkiertoa ja tuo aivoille niiden tarvitsemaa happea. Onnistuneen koulutuksen pitää energisoida koulutettavia, ei uuvuttaa!
Nähdään Duodecimin Ideapajassa ja tarkastellaan yhdessä miten edellä mainitut asiat toteutuvat aktivoivien ja osallistavien menetelmien kautta!
Reetta Koski, ideoija & oivalluttaja
P.S. Tutustu Ideapakkaan http://www.ideapakka.fi/
www.facebook.com/ideapakka
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti